Pytynkansi kiinni

2.7.2016, päivä nro 7. Mies siellä, minä täällä.

Dubaissa on kuuma, koululaiset aloittivat eilen kesälomansa ja moni muu on lähtenyt kotimaahansa viettämään kesälomaa. Ts. Intiaan, Pakistaniin, Bangladeshiin ja Sri Lankaan. Heitä onkin Dubain noin 2,2 miljoonan suuruisesta väestöstä about neljä viidestä, sanotaan Wikipediassa.

Ja kyllä, nämä edellä mainitut kansanryhmät tekevät myös työt, ainakin ne fyysisimmät. Suurin osa heistä asuu tosin aivan jossain muualla kuin Dubain ytimessä, sillä palkkaus ei ole suhteessa elämäisen kustannuksiin alueella.

Ramadanin aikana muun muassa rakennusmiehille ovat vapaaehtoiset järjestäneet illallisia ja ruokapisteitä, joihin voi toimittaa juotavaa ja syötävää. Lahjoittajia ovat niin länsimaalaiset kuin paikalliset muslimitkin, joille almujen antaminen on osa uskon harjoittamista.

Vapaapäivänsä kunniaksi mies ilmoitti nykyaikaisesti WhatsApp-kuvalla tehneensä uuteen kotiimme, johon muutto ei edelleenkään ole puuttuvan muuttoluvan vuoksi mahdollista,  ensimmäisen investoinnin; myrkkyä torakoita ja muita öttiäisiä varten. Bonuksena hän oli hankkinut myös lavuaareihin laitettavat pienireikäiset sihdit, joiden tehtävänä on teljetä kaikkein lihavimmat yksilöt rööreihin.

Dubaissa asuvat jo vinkkasivat, että huusseissa pöntönkannet on hyvä pitää suljettuina. Tämä toimenpide auttaa pitämään niin ikään kaikenlaisia kutsumattomia vieraita poissa.

Rasittaako siis pytynrengas/-kansi ylös-alas -ongelma vain pohjoisen Euroopan parisuhteita?

Kesäpäivä kului osaltani kaapeissa. Jäin jumiin makuuhuoneeseen alettuani purkamaan vaatekaappeja (epä)loogisesti heti oven eteen. Jesta, miten ihmisellä on paljon vaatteita! Kannettuani pari säkillistä naapurille tallivaatteiksi, tunsin itseni melkein laupiaaksi.

Aikaa maastamuuttoon on kuukausi. Puolisoni toiveesta olen alkanut asennoitua myös reissuun henkisellä tasolla: Ei pidä niin helposti liikuttua kaikesta, mikä ei ole arkipäivää täällä koti-Suomessa, ja että on hyväksyttävä ajatus toisistaan poikkeavista yhteiskuntaluokista.

Hän myös toivoi (lue: vannotti, pyysi, vaati), ettei taloomme muuta hänen työpäivänsä aikana yhtään ainutta kissaa, eikä koiraa, ja että muuta tekemistä pitää löytyä kuin hylättyjen lemmikkien majoituspalvelut.

Joo, toki.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s