Yhden pöntön taktiikka

25.11.2016, 153. Hexit-päivä.

Taas pilvistä ja tuulista. Onkohan auringolla sittenkin merkitys bloggausvireyteen? Aviomies on tosin välillä epäillyt, että käyn tuulella.

Eilinen oli tämän päivän tapaan myös tuulinen. Päivä, jolloin sisälle tuli parissa tunnissa hiekkapölyä enemmän kuin sitä kertyi kolmen edellisen päivän aikana.

Illalla yhdeksältä pystyi kirjoittamaan nimensä olohuoneen lasikantiseen ruokailupöytään. Vain kahdeksan tuntia aiemmin olin luutunnut koko talon lattiasta kattoon – for nothing. 

Pari viime päivää olen harjoitellut (!) kierrättämistä. Toden totta. Meillä on kierrätysastia! Yksi pönttö. Ohjeen mukaan sinne tulee suoltaa kotitalouden jätteistä seuraavat: paperi, pahvi, muovipullot ja -pussit, lasitavara, alumiini sekä (säilytys)astiat. 

Kaikki muu, kuten vaipat, styrox tms. tuotteet, vahapaperit, metalli, kristalli, keramiikka, tekstiilit ja inflammable (tulenarkojako tarkoittavat?) tavarat laitetaan jatkossakin tavalliseen Sulo-pönttöön. 

Kierrätysastia tyhjennetään kerran viikossa ja kaiken sinne laitetun tulee olla ”puhdasta”, kuten pullojen huuhdeltuja jne.

Kun on elänyt koko elämänsä niin, että vähintään pullot, lääkkeet ja sanomalehdet on kierrätetty, sittemmin (Suomessa) myös tekstiilit, pakkausjäte, lasi, metalli, bio- ja ongelmajätteet, loisteputket, paristot ja kartonki kärrätty omaan looraansa, niin yhden pöntön taktiikka hämmästyttää. Se on kuitenkin täkäläisittäin edistystä.

Arvailtiin Suomi-rouva T:n kanssa, miten nämä yhteen läjään laitetut tuotteet sitten jatkossa kierrätettäisiin. Ehkä jossain aavikolla on joku laitos, jossa matalapalkatut käyvät kaiken ryönän läpi käsin. Lienee parempi vaihtoehto kuin mereen dumppaus, aavikolle hautaaminen tai köyhiin lähivaltioihin laivaaminen. Sponsori puolestaan epäili, että jätteitä käytetään tekosaarien rakennusmateriaalina. Kellään meistä ei oikeasti ole tietoa mihin kaikki täkäläinen jäte päätyy. Mutta sitä syntyy, vaikka miten koittaisi olla ja elää ekosti. Muovia käytetään kaikkeen. Ja paljon. 

Alkuviikosta kävelimme kotiin kolmeen pekkaan, tai minä kävelin. Pojat, herranterttu ja hänen luokkatoverinsa, ajoivat pyörällä. 

Miten kersa koulussa pärjää, kyselin toveri A:lta. ”Ei se puhu juuri mitään vieläkään, mutta kun häneltä kysytään, hän vastaa kysyttyyn, ja yleensä oikein.” 

Voi miten tuntui hyvältä!

Minua ilahdutti poikien pulputus. Viime kerralla minä vielä tulkkasin. Mistä he keskustelivat? Peleistä. Oli klääniä, tasoja, jättiläisiä ja vaikka mitä. Serbokroatiaa, sanoo siippa, joka on CandyCrush-miehiä. Minä olen jäänyt aikaan, jolloin Tetris oli pop.

Kolmannesta persoonasta puhuttaessa tuppasivat vaaditut ässät tippumaan, jotkut sanat lapsi ilmaisi suvereenisti suomeksi, mutta maltilla A kuunteli, minä korjasin väliin. Sopivat myös tärät viideksi A:n kotiin. Wow. Lapsen ensimmäinen kyläkutsu, jos suomalaisia ystäviä ei lasketa.

Sinne lapsi sitten vietiin, kylään. Matkassa oli kännykkä ja pieni translator-kone. Masiina tilattiin pojalle jenkeistä. Pienellä tikulla lapsi näpyttää ruutua ja saa oikeat sanat ääntämisohjeineen. Aparaatti on helpottanut kovasti opiskelua, sillä netin kautta toimivat kääntäjät ovat hyvin epävarmoja.

Netti ja verkkojen ylläpito ovat täällä yksityinen bisnes. Käyttäjiä on paljon ja yhteyksien toimivuus on välillä vähän sitä sun tätä.

Taloutemme langaton kotiverkko maksaa sponsorille liki 200 euroa kuukaudessa. Puheaika on asia erikseen, sitä hankitaan prepaid-meiningillä Carrefourin kassalta.

Tänne tulevia turisteja olemme suositelleet pidättäytymään vain (maksuttoman) wi-fi:n käyttäjinä. Kukin toki tehköön tavallaan.

Ilmaisenakaan markkinoitu ei ole ilmaista aina edes hotellissa. ”Peruskäyttö” todennäköisesti on, mutta jos edellyttää verkkoyhteydeltä muuta kuin WhatsApp-viestit, saattaa hotelli veloittaa netistä vuorokausiperusteisesti. Käytänteissä on valtavasti eroja.

Aiemmilta viime vuonna tänne tehdyiltä reissuilta olen saanut Suomen Dna-liittymään 60:n ja 180:n euron laskut, kun en heti koneesta astuttuani tajunnut laittaa luurista verkkovierailuja estetyiksi.

Mm. Dna veloittaa tällä hetkellä seuraavasti: 

Roaming-hinnat YHDISTYNEET ARABIEMIIRIKUNNAT: soitto 3,00e/min, vastaus 1,68e/min, tekstiviesti 0,28e/kpl, tiedonsiirto 11,17e/Mt.

Harkitsemattomasti Faceen jaetusta lomakuvasta voi tulla ts. kalliimpi kuin perinteisten postikorttien lähettämisestä.

Tämä nettiasia kannattaa ottaa huomioon, jos mieli täällä vuokra-auton rattiin. Avuksi tarvitaan navigaattoria. (Emme suosittele. Taksi on turvallisempi vaihtoehto.). Tiedän ihmisiä, jotka ovat tuoneet Suomesta mukanaan irrallisen TomTom-aparaatin.

Tänään on Black Friday, mikä tekee tänne vasta tuloaan. Minä sen sijaan odotan 2. joulukuuta vietettävää itsenäisyyspäivää. (Sain muuten henk. koht. kutsun Suomen suurlähettiläältä Abu Dhabiin Suomen Itsenäisyyspäivän vastaanotolle!)

Sen, siis täkäläisen itsenäisyyspäivän, kunniaksi kuun vaihteeseen on ajoitettu massiivisia alennusmyyntejä.

Samaan juhlahumuun ajoittuu myös perheemme miesväen syntymäpäivät. Sponsori ilmoitti, että haluaisi Bond-leffoista tuttujen vempeleiden näyttelyyn (vink vink, esillä vielä helmikuussakin) ja jotain suolaista piirasta, herranterttu kirjoitti metrin mittaisen listan. 

Niinpä minä kirjoitin pukille:

Hyvä punanuttu, Hanna toivoo seuraavaa:

-Töitä (ei pölyjen pyyhkimistä.)

-Sponsorin venyttelemättömät raajat kestäisivät tämän päiväiset salibandytreenit. Se, aviomies, ähisee muuten niin pahasti lähipäivät.

-Tuliaisina saadun hapankorppulooran pohja ei näy ikinä.

Advertisement