31.5.2017, Hexit-day 351, ramadanin 5. päivä.
Voisi kuvitella, että yöllä on satanut. Pölypurot lotisevat pitkin talon seiniä ja ikkunoita. Kosteus on armoton. Auto näyttää seepralta. Sisätilojen pelastus on ilmastointi, joka sentään toimii. Ei ole väliä millaisissa asteissa kämpän lämpötilaa pidetään, kunhan ilma kiertää. (Vinkkinä vaan homehtuvaan Suomeen. Tai ainakin sienettyvien julkisten rakennusten kiinteistönhoitajille.)
Siippa on lakannut huomauttelemasta ärsyttävästä tavastani jättää kaapin yms. ovet raolleen. Nyt kaikki ovet on hartaassa yhteisymmärryksessä pöngätty pysymään sentin-pari auki, jottei sisältö homehtuisi. Puhdas pyykki kaapissa alkaa haista parissa päivässä.
Tekee mieli jäätelöä. Varjossa on 43 astetta ja polkupyörämatka herrantertun koululle ja takaisin kotiin tuntuu liki maraton-suoritukselta. Jos ohiajavat ihmiset ilmastoiduista autoistaan ovat kummastelleet meitä kuluneen lukuvuoden, niin päivittely tuskin on vähentynyt. Kukaan normaali ei tällä säällä enää harrasta hyötyliikuntaa, kävele tai pyöräile. Paitsi ehkä palkolliset.
Milläs se jäätelö tuodaan kotiin? Kotimatkalla ei voi syödä, sillä aina joku näkee. Vesipullostakin juon puolimatkan pusikossa, pullo pussitettuna, kuin suurtakin syntiä salaillen.
Eilen aamulla sponsorin rinnalle ajoi liikennevaloissa arabinainen Ferrarillaan. Puheli luuriin ja söi omenaa. Tämä tieto hieman vähensi kokemaani syyllisyyden tunnetta.
Sponsorin sitkeys palkitaan. Landlordin edustaja sanoi lähettävänsä lauantaina meille korjaustiimin. Sepäs mukava juttu!
Sen sijaan kurjalta tuntuu niiden useiden kymmenien, pääsääntöisesti vorkkereiden puolesta, jotka ovat raataneet tarjotakseen kotimaassa oleville perheilleen parempaa.
Viime päivinä julkisuudessa on ollut intialaisvetoinen, kuuden konttorin rahanvaihtopiste (pankki), joka on kavaltanut asiakkaittensa rahat ja laittanut lapun luukulle. Kolmen emiraatin alueella toimiva yritys on tarjonnut käteisasiakkailleen hyvän kurssin ja nopean siirron. Asiakkaat ovat kärränneet ansionsa pankkiin siinä toivossa, että ne lähtetään perheiden elannon ja lasten koulunkäynnin turvaamiseksi. Nyt konttorit on suljettu ja tuhatlappuset kadonneet. Yksittäiset talletukset ovat olleet 1000-45000 dirhamin (n. 250-11250 euroa) luokkaa. Summilla elätetään Kauko-Aasian köyhissä kylissä jopa kokonaisia sukuja. Rahansa menettäneiden keskuudessa vallitsee suoranainen paniikki.
Pahalta tuntuu. Ei pitäisi jäätelönhimosta rutista. Ei ainakaan ääneen.
Hannahoon - Matkalla jonnekin 