Ylläri, ylläri

14.7.2016. Lähtö sen kun lähenee. Hexit-projektin 19. päivä.

Kiristyneestä tunnelmasta johtuen en ilennyt eilen alkaa naputtamaan puhelinta sen jälkeen, kun toiminnallisen päivän päätteeksi puoliyhdentoista aikoihin mies sai tekstarin Dubaista. Puutarhuri, jolle maksettiin ennakkoon vasta rakennetun puutarhan hoidosta (päivittäisestä kastelusta), ilmoitti 5327:n merkin mittaisella viestillä, että nurmikko on nyt kuollut, eikä vika ole hänen. Toivottavasti pihan palmu on sitkeämpää sorttia.

Miehen kalju nousi pystyyn. Luoja, kiitos saunasta. Semmoisesta, mikä on lämmin parissa minuutissa.

Kysyin puolisolta, millä hänen pulssinsa tulevaisuudessa tasataan, kun ei ole autotallia, saunaa eikä sellaisia kamoja (soittokämppää) että voisi hiukan mennä täräyttämään. Vispipuuroakaan en voi taata taikovani, jos tiukka tilanne iskee. Suomessa olemme käyneet imemässä vihreyttä kuljeskellen metsissä ja luonnonsuojelualueilla, hän kameransa kanssa. Sellaistakaan mielenrauhaa ei ole lähiaikoina tarjolla.

Loin tähän blokiin omin pikkukätösin otsikon ”Fotoja” siltä varalta, että taidetta aavikon laidalta tallentuisi. Tai mies intoutuu kuvaamaan naapureiden (eläviä) viherpalstoja.

Eilisen oivalluksiin lukeutuu pölynimuriavusteinen pakkaaminen. Vaatteita säkkiin ja putken suu perään. Sata paitaa mahtuu uskomattoman pieneen tilaan, kun ilmat ovat nk. pihalla.

Tänään olemme käyneet kaatopaikalla. Lajitteluasemalla oli enemmän sakkia kuin Saipan maalilla konsanaan. Se on hyvä se. En edes halua ajatella, minne reipas kaksi miljoonaa ihmistä Dubaissa laittaa samankaltaiset jätteensä, kun kierrätystä ei ole.

Kaatopaikkakäynti on avartava kokemus myös parisuhteen kannalta. Mitä kierrätetään, mitä voisi vielä hyödyntää?  Antaa kentis jollekin, joka todella tarvitsisi?

Olimme kaatopaikkakuorman sisällöstä liki yksimielisiä. Paitsi silloin, kun kärräsin roinaa elektroniikkakonttiin.

Jummalaare. Jouluvalot!! Meidän 15 metrin pätkä lämpimänkeltaisia led-valoja. Toimivat! Pitkällisen väsytyksen päätteeksi sain miehen paketoimaan pihakatajan niillä viime syksynä. Valoa kaamokseen -perusteluilla sain venytettyä valaistuskautta tammikuun loppuun.

Mutta ei hätää. Löysin keittiön kaapin kätköistä kahdet valot. Ei arvaa ukko-kulta etukäteen, millaiseen juhlakutoon Patrik vielä saadaan. Jos se on hengissä. Patrik meinaan.

 

Advertisement